Jep niinpä tein! Eräänä kauniina päivänä lähin juoksulenkille. Muutaman minuutin juostuani löysin kyltin "Public footpath" Kyltti osoitti kahden aidatun pihan väliseen polun tapaiseen kävelytiehen, joka oli ehkä n. 50cm leveä. Vaikka tie vaikuttikin "pimeältä kujalta, joita vaihto-oppilaiden tulisi vältellä" lähdin päättäväisesti polkua eteen päin.
Hetken käveltyäni polku leveni. Polku mutkitteli erilaisten aitojen, muurien ja pihojen välissä, viettäen kuitenkin kokoajan alaspäin. Lopulta ehkä n. 500m päässä eteeni avautui metsä.
Ei mikään tavallinen metsä, vaan brittimetsä.
Metsä poikkesi suomalaisesta aika suuresti. Kaikkialla oli vihreää kasvustoa, mutta pelkkiä lehtiä. Havupuita ei missään. Puiden runkohen ympärillä, niin kuin lähes kaikkialla täälä kasvoi tiheä muraattipeite. Roskia löytyi sieltä sun täältä, mutta muuten metsä vaikutti viihtyisältä. Koska itselläni ei mitään karttaa kyseisetä metsästä ollut, lähdin suuntaamaan sinne, mikä näytti kivalta.
Metsästä löytyi talojen raunioita ja vanhan tien pohjaa. Tottakai aloin kehittelemään kyseiselle alueelle historiikkia ja hienoa tarinaa...
Löydettyä tieni ulos metsästä, tajusin kävelleeni Kingswoodista Hanhamiin. Eli en siis ollut kaukana kotoota. Hanhamistä kävelin suorinta tietä Kingswoodin keskustaan ja sieltä kirkolle, jonka ohi ajelen päivittäin bussilla. Kuten Sinikka (lukion hissan maikka) neuvoi, menin tutustumaan kotikaupunkiini hautausmaan kautta. Sielä nimittäin voi kohdata kaupungin historian aivan uudesta näkökulmasta. Tietysti piti myös käydä katsastamassa kaikista hienoimmat haudat. Kirkon sisällä olisin myös halunnut kävästä, mutta se oli valitettavasti kiinni.
Hautausmaalla hautakivet oli laitettu sinne missä tilaa on. Ei mitään täsmällistä hautajärjestystä, kuten Hietaniemessä tai Malmilla.
Kotiinpäin kävellessäni ikuistin bussipysäkin. Täälä ne nimittäin on väärinpäin... ja logiikka tähän oli??
Piti myös ikuistaa ensimmäinen näkemäni kyltti, jossa oli ymmärrettävä mittayksikkö.
Tällaisia taloja näkyy aina välillä... Surulliset asunnot, jotka selvästi huutavat apua "Hei muistatko minut, minäkin olen olemassa! Miksi olette unohtaneet minut?" Ensimmäistä on jo joskus alettu korjaamaan, mutta nekin työt on jätetty kesken :(