I'll miss you like crazy

Lähtö sen kun vain lähenee, vaikka en tiedäkään vielä koska se koittaa... Ajatukset kääntyy yhä useammin ja useammin tulevaan vaihtarivuoteen, eikä niiltä synkiltäkään ajatuksilta aina voi välttyä. Vaikka kuinka odotan vaihtarivuotta ja uskon sen olevan aivan mahtava vuosi, pitää hyväksyä se fakta, että vastoinkäymisiä, kaipausta ja hampaiden kiristystä se tuo myös tullessaan. Kavereiden, perheen ja läheisten lisäksi listaan myös pari muuta asiaa, joita pitänee metsästää vaivalla niitä saadakseni Briteissä.

Suomalainen salmiakki, Suuri rakkauteni! Sitä tuskimpa löytää ainakaan lähimmästä marketista... Eli jos haluutte ilahduttaa mua, lähettäkää vähän salmiakkia.










Kahvia nyt varmasti saa ostettua Briteistä, mutta uskallan veikata, että kahvin laatu on suht sama kuin Italiassa ja Ranskassa eli pääasiassa tummapaahtoista kahvia...

 Ruisleipä on lähes ainut leipä, jota syön. Jos ainut leipä jota löytyy on pullamainen 100% vehnäleipä, en ihan riemusta hypi...

Suomi ja Pohjois-maat on melkein ainoat maat, jossa maitoa käyttää yli 3-vuotiaat ihmiset juomiseen. Kaikkialta ei siis välttämättä löydy sitä aitoa ja oikeaa RASVATONTAmaitoa.













Tätä kaikkea varmasti tulen kaipaamaan Briteissä, mutta pitää muistaa maassa maan tavalla! Onhan sitten kotona jotain, mitä odottaa...

Time of my life

Back to business!
Takana siis erittäin intensiivinen vaihtarivalmennus viikonloppu. Nyt on infot kuultu lennoista viisumeihin, hostperheestä koulunkäyntiin ja vapaa-ajasta kotiinpaluuseen. Mukaan valmennuksesta tarttu mielettömän ihana STS-reppu sekä paita ja muuta STS-kamaa. Valmennukseen siis osallistu kaikki STS:n 2012-2013 Suomen vaihtarit eli yhteensä n. 200 vaihtaria. Noin 50% lähtee Jenkkeihin tai Kanadaan, 25% Espanjaan ja loput jonneki muualle. Britteihin on lähössä yhteensä 15 vaihtaria.

 Oli pakko ottaa kuva mun KELTAISISTA sukista, joiden löytäminen ei ollut mikään helpoin homma.

Lauantai alko ihanasti heräämällä 4.30 eli 1h ennen herätyskellon soimista. Kotoota lähdettyäni suuntasin nokkani kohti Lahtea Z-junalla, joka oli täynnä muitakin vaihtareita. Suurin osa täyttelikin ennakkotehtävälappuja matkan ajan. Ohjelma alko heti Pajulahteen päästyä eli n. klo 10 ja loppu n. klo 22. Päivä siis tuntu aika pitkältä. Sunnuntaiaamuna herätys oli 7.00 ja kaikki vaihtarit oli ihan jäässä (henkisesti). Koko päivä menikin aika jäisellä meiningillä.

Parasta valmennuksessa ehkä oli se, että saatiin tutustua nuihin vaihtareihin kunnolla. Myös REPIT eli jo vaihdosta palanneet kerto omista vaihtarivuosistaan, mistä saatiin jo pientä osviittaa tulevaa vuotta ajatellen.

Valmennuksen jälkeen oon vaan enemmän ja enemmän haluamassa vaihtoon.
HALUUN JO LÄHTEÄ!!!!